Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Hammasteknikkomestarit r.y.

Miksi kouluttaudutaan hammasteknikkomestariksi?

Osa ammatissa työskentelevistä haluaa kehittää ammattitaitoaan niin tiedollisesti että taidollisesti sekä osoittamaan sen myös asiakkailleen ja ympäristölleen. Ansaittu mestarinkirja on hyvä osoitus itsensä kehittämisestä ammatissaan. Mestari ja käsityöneuvos Lars Nordberg totesi: ”Tutkintoa suorittava joutuu asettamaan työtaitonsa ja tietonsa tarkastusmestarien arvostelun kohteeksi, joka on jo osoitus pätevyydestä ja itseluottamuksesta sekä pyrkimyksestä kehittyä ammatissa.”

 

Käsityömestareiden historiaa

 

1600-luvulla ammattikuntalaitos Saksasta Suomeen

Suomeen ensimmäinen käsityöammattikunta syntyi Turkuun 1620. Ammattikuntalaitos oli kukoistanut jo Englannissa, Ranskassa ja Saksassa 1300-1400 -luvuilla. Sieltä kisälli- ja mestarijärjestelmä siirtyi Hansakauppiaiden mukana Baltiaan ja Ruotsi-Suomeen. Turusta muutti uuteen nopeasti kasvavaan Helsinkiin alansa monia taitavia itsenäisiä mestareita ja heidän kisällejään. Heillä oli yksinoikeus määrätyllä alueella valmistaa ja myydä käsityötuotteitaan. Kukin ammattikuntalaitos ajoi omien jäsentensä etuja, myös taloudellisia. Ostajien etuja vaalittiin, sillä tuotteiden piti olla hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia.

Oppipojasta mestariksi

Jo 14-15 vuotiaana nuori saattoi päästä oppipojaksi kisällin ja mestarin valvomaan ja ohjaamaan työhön. Oppipojasta kisälliksi kesti yleensä 3-5 vuotta. Tämän jälkeen jatkettiin kisällinä vuoden saman mestarin alaisena. Sen jälkeen alkoi oppi kisällistä mestariksi. Sitä kesti pari vuotta. Vasta mestarina saattoi perustaa oman muista riippumattoman käsityöyrityksen. Ehkä tästä juontaa juurensa Saksassa vallinnut käytäntö, että hammaslaboratorion saa perustaa vain hammasteknikkomestari. Tällä on varmistettu kyllin hyvä ammattitaito uudessakin yrityksessä.

Keisarin ajasta nykypäivään

Ammattikuntalaitos lakkautettiin Suomessa Venäjän keisarin uudella asetuksella 1868, jolla määrättiin kaupan ja elinkeinon harjoittamisesta. Sen mukaan "Kauppiasten, vapriikin pitäjäin ja hantvärkkareiden tuli kussakin kaupungissa perustaa yhdistyksiä, joiden tehtävänä oli mm. ulosantaa kisällintodistuksia ja mestarikirjoja". Ajan kuluessa tämä tehtävä on siirtynyt vuosikymmeneksi Pienteollisuuden Keskusliitolle ja viimeksi 1996 Suomen Yrittäjien jäsenjärjestön Mestarikiltaneuvostolle.
 

Järjestötoimintaa

Vuonna 1962 perustettuun Hammasteknikkomestarit ry:een voi liittyä suoritettuaan mestaritutkinnon. Järjestö on valtakunnallinen.  

Mestarikiltoja on perustettu suurimpiin kaupunkeihin. Ne ovat eri alojen mestareiden ja kisällien yhteenliittymiä, jotka ajavat paikallisesti käsityöyrittäjiensä etua. Mestarikiltojen valtakunnallinen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö on mestarikiltaneuvosto, joka on Suomen Yrittäjien jäsenjärjestö. Yhdistykseen voi paikallisesti liittyä sääntöjen mukaan jäseneksi henkilö, joka on suorittanut erikoisammattitutkinnon (mestaritutkinto) tai ammattitutkinnon (kisällitutkinto). Jos olet jo suorittanut ammattitutkinnon (= hammasteknikko) voit anoa kisällikirjaa Suomen Yrittäjien Mestarikillalta. Se tulee kuitenkin hankkia ennen mestarikirjan myöntämistä. 

 

 

   

 

Mestarit hammastekniikassa

Koska oli syntynyt tarve kohottaa ammattitaitoa ja saada lisää arvostusta etenkin hammaslääkärikunnalta, päätettiin perustaa mestarikoulutus ja tutkinto. Mukana oli mm. Hammasteknikkokoulun ensimmäinen opettaja Anders Blom, joka oli saanut koulutuksensa Tukholmassa.
 
1962 valmistivat ensimmäiset hammasteknikkomestarit. 1982 alkoi uusi valmentava teoriajakso. Ensimmäisiin luentoihin osallistui 48 halukasta hammasteknikkoa, mutta matkan varrella lukumäärä väheni ja 5 päiväiseen työkokeeseen osallistui 12 kirjallisen kokeen läpäissyttä kisälliä. Heistä selvitti puolet työkokeen. Näille 6 kokelaalle myönnettiin mestarikirjat asiaan kuuluvin arvokkain menoin Kulosaaren Kasinolla. 1985 oli jo 50 mestaria suorittanut kokeen hyväksytysti.
 
Mestariksi valmistuneet 1976.

1992 työkokeen läpäisi 4 uutta kisälliä. He olivat läpikäyneet jatkolinjan, johon kuului 390 tuntia teorialuentoja. He olivat ennen työkoetta tehneet valvotut työt erikoistuvien hammaslääkärien kanssa. Heille luovutettiin mestarikirjat ylioltermannin, kiltamestarin ja ammattikunnan vanhimman toimesta keskiaikaisessa Hämeen Linnassa. Samalla vietettiin Hammasteknikkomestarit ry:n 30-vuotisjuhla runsaan juhlayleisön kanssa. 1993 mestareiden lukumäärä oli 71.

Keskiasteen koulu-uudistus aiheutti ongelmia hammasteknikkomestareille. Ammattikorkeakoulu-järjestelmä lopetti uusien mestarien koulutuksen, koska se ei tunnistanut mestariajatusta omakseen. Ammattikorkeakoulussa ei ole erikoisammattitutkintokäsitettä. Koulu- ja opistoasteessa se oli mahdollista ja rahoitus saatiin samalla hoidettua oppilaitoksen avulla.